Hah, pakko kertoa vielä... Olemme sulhoni kanssa olleet reilun 2 vuotta yhdessä ja puolet siitä kihloissa. Meille on itsestään selvää, että olemme loppuelämämme yhdessä - sanokaa kyynikot mitä haluatte. Emme kuitenkaan ole romanttisia, vaan enemmänkin toistemme kavereita ja meillä on samanlainen huumorintaju. Toki mekin joskus sorrumme hempeilyyn, varsinkin nyt kun asumme yhdessä ja arki rutinoittaa (sana?) yhteiseloa. Mutta joskus on vaan niin järjettömän naurettavaa, kuinka tyhmiä keskusteluja voi meillä olla.

Minä: Sulla on jotain nenässä.
Hän: Varmaan räkää. Haluaisitko kaivaa sen pois?
Minä: Tätäkö on se romantiikka nyt sitten?

Toki nauroimme tuohon päälle, of course. Silti jotenkin mietityttää, mikä on juttujemme taso kymmenen vuoden päästä. Ja tuo on vain esimerkkikeskustelu, samankaltaisia käymme päivittäin.