Tänään olin ensimmäistä kertaa elämässäni seinäkiipeilemässä. Luokallamme on projekti, jonka takia luokkamme on jaettu ryhmiin. Jokainen ryhmä suunnittelee ohjelmapalvelukokonaisuuden, johon koko luokka osallistuu.

Meidän ryhmämme (minun ehdotuksestani, ylläri) vie luokkamme kuntosalille spin&pump -tunnille, jonka jälkeen pahoinpidellään näkymätön vastustaja bodycombatissa. Lopuksi kuunnellaan asiaa lisäravinteista. Liikunnallisille ohjelmapalvelukokonaisuutemme (sanamonsteri oikein) on elämys, mutta liikkumattomat tulevat kenties kärsimään. Toki jokainen pärjää kun malttaa tehdä oman kunnon mukaan kaikki urheilusuoritukset - pumppaa vaikka tyhjällä tangolla jos tuntuu siltä.

Siis, luokkamme pojat järjestivät meille seinäkiipeilyä. Oli aika kivaa, vaikkakin salilla hankkimani lihakset eivät millään tavalla kompensoineet puuttuvaa tekniikkaa :P Kaverit huutelivat maankamaralta mihin milloinkin jalka kannattaa laittaa, kun itse seinällä killuessani en oikein osannut hahmottaa sitä. Torspo mikä torspo.

Jaaha, salilla olisi piakkoin rinta-olkapää-ojentaja -treeni, jonka jälkeen ansaitusti vietän illan telkkarin edessä: luvassa taitavaa ja kauheaa tanssia, laiheliineja catwalkilla sekä epätoivoisia kotirouvia. Ah, kiitos Nelonen parhaasta maanantai-illan tv-tarjonnasta ikinä.